Lämmittämätön koulussa

määritelmä

Kun kesällä on erityisen kuumaa, opiskelijat voivat saada lämmön ja heidät voidaan hylätä koulusta tai heidän ei tarvitse joutua tulemaan kouluun ollenkaan. Lämpövapaalla tarkoitetaan koulutuntien epäonnistumista erityisen korkean ulkolämpötilan vuoksi. Lämpövapauden myöntämistä koskeva päätöksentekovalta kuuluu yksittäisille koulujen rehtorille ja eroaa Saksan liittotasavalloissa.

Mitkä vaatimukset ovat lämmöttömille?

Lämpövapauden ennakkoedellytys on huonelämpötila, johon opettajilla ja opiskelijoilla on vaikeuksia keskittyä, ja heikko suorituskyky. Liittovaltiosta riippuen nämä ovat huoneen lämpötiloja, jotka ovat vähintään 25 celsiusastetta.

Kuinka monta astetta on lämpövapaa?

Saksassa lämpöä koskevassa vapautuksessa on alueellisia eroja. Joissakin liittovaltioissa vaaditaan tiettyjä lämpötiloja, kun taas toisissa osavaltioissa koulujen rehtorit antavat lämpövapauden oman harkintansa mukaan. Esimerkiksi, jotta Bremenissä ei olisi lämpöä, koulurakennuksessa on oltava vähintään 25 astetta. Pohjois-Rein-Westfalenissa huoneenlämpötila on vähintään 27 astetta. Saksi-Anhaltissa koululaisille ei ole lämpöä, jos luokkahuone saavuttaa vähintään 26 celsiusastetta yksitoista aamulla.

Brandburgissa lämpövapaa pätee, jos varjossa on 25 astetta klo 10 pm tai huoneen lämpötila 25 astetta klo 11 pm. Mecklenburg-Länsi-Pommeri toteaa, että lämmönvapauden ilmaistaan ​​vasta, kun lämpö ja kosteus eivät enää näytä kohtuullisilta opiskelijoille. Berliinissä tai Baijerissa ei ole lämpövapauden astetta. Lämpöä käsitellään samoin joustavasti Saarlandissa. Valtio suosii osa-aikaista lämmityksetöntä erityisen korkeissa lämpötiloissa niin paljon koulumateriaalia varten kuin mahdollista.

Mitä koululaki sanoo?

Oikeutta lämmitykseen säädellään liittovaltioiden koululakeissa toisin. Baden-Wuerttembergissä koulun rehtorit päättävät vapaasti lämpövapaudesta. Hessenissä erityisen kuumina päivinä ala-asteen ja keskitason materiaalit voidaan suunnitella vaihtoehtona kuumana, ts. Projektit muissa oppimispaikoissa tavallisten oppituntien sijasta. Lisäksi Hessenissä voidaan luopua kotitehtävistä ja oppitunnit voidaan päättää viidennen tunnin jälkeen.
Ala-Saksissa koulun rehtori voi antaa toisen asteen tasolle lämmön. Nordrhein-Westfalenin koululaki sallii toisen asteen tason olevan lämmöstä vapaata, jos koulun rehtori katsoo sen tarpeelliseksi. Samanaikaisesti Nordrhein-Westfalenissa säädetään, että toisen asteen tasolla 2 ei ole oikeutta olla lämpövapaa. Rheinland-Plantissä ja Schleswig-Holsteinissa koulun rehtori voi vapaasti päättää, milloin keskiasteen koulutus tapahtuu lämpövapaasti.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä aiheesta: Pakollinen koulunkäynti

Onko peruskoulun ja lukion välillä eroja?

Liittovaltion koululait määrittelevät enemmän tai vähemmän tarkemmin, mitkä koulun alueet vapautuvat lämmöstä millä ehdoilla. Muutama liittovaltio jakaa toissijaisen tason 1 toissijaisesta tasosta 2. Toissijaisella tasolla 2, ts. Ylemmällä tasolla, on jopa kielletty lämpövapaus Nordrhein-Westfalenissa. Muissa liittovaltioissa, kuten Hessenissä tai Ala-Saksi, osallistumista säännellään vain toisen asteen tasolle 1, joten ylemmän tason erotetaan koulun päällikön harkinnan mukaan. Hessenissä lämpövapaa säännellään perustasolle ja keskitasolle (toissijainen taso 1). Oppitunnit voidaan rentouttaa, kotitehtäviä ei ole ja oppitunti päättyy viidennen jakson jälkeen.

Tilanne on samanlainen Ala-Saksissa, missä säädetään, että koulun rehtori voi antaa toisen asteen tasolle lämmön. Nordrhein-Westfalenissa voidaan myös toissijaiselle tasolle 1 myöntää lämpövapaa koulun päättäjän harkinnan mukaan, kun taas toisen asteen tasolla lämmitysvapaa kielletään koululaissa. Tämän mukaan useimmissa liittovaltioissa ala-asteen koululaiset erotetaan korkean lämpötilan luokista koulun päällikön harkinnan mukaan. Ero peruskoulun ja keskiasteen 1 välillä eroaa huomattavasti liittovaltioissa, kuten Nordrhein-Westfalenissa.

Lue myös artikkeli aiheesta: Opetuksen muoto

Toimituksemme suositukset

  • Pakollinen koulunkäynti
  • Pelko koulusta
  • Oppimisongelmat
  • Millainen oppija olen?