Vestibulaarinen hermo

esittely

Vestibulaarinen hermo on tasapainohermo ja osa vestibulokokleaarista hermoa.
Tämä on 8. kraniaalihermo.
Vestibulokokleaarinen hermo voidaan jakaa kahteen osaan, sisäkorvan hermoon eli kuulohermoon ja tasapainohermoon, ts. Vestibulaariseen hermoon. Hermo on vastuussa tiedon välittämisestä sisäkorvan tasapainoelimistä aivoihin.

anatomia

Vestibulaarinen hermo on peräisin sisäkorvasta ns. Vestibulaarisessa ganglionissa.
Ganglion on kokoelma hermosolurunkoja.

Se toimii yhdessä kuulohermon kanssa sisäisen kuulokanavan kautta (Meatus acousticus internus) päästäksesi takaosaan. Tätä yleistä kurssia kutsutaan myös vestibulokokleaariseksi hermoksi.

Vestibulokokleaarinen hermo tulee takana olevaan kallonkouruun aukossa, niin sanotussa porus acousticus internuksessa.
Sieltä hermo voi päästä aivorungoon aivopellontinikulmassa, jossa se jakautuu jälleen vestibulokokleaarisen hermon kahteen osaan.
Sitten vestibulaarinen hermo vetää kallon hermonsa, "tasapainotumien" (Ytimet vestibulares) takaaivoissa (Rhombencephalon). "Tasapainoytimiä" on yhteensä neljä, jotka on nimetty eri tavalla niiden sijainnista riippuen. Siellä on ydin vestibularis superior, ydin vestibularis inferior, nucleus vestibularis medialis ja nucleus vestibularis lateralis.
Tästä eteenpäin vestibulaarisen hermon (ns. Afferentit) kautta saapuneet tiedot vaihdetaan ja välitetään eteenpäin. Tasapainoelimien tiedot välitetään muille aivojen ja selkäytimen alueille.

Tarkastetaan vestibulaarisen hermon toimintaa

Vestibulaarisen hermon toimintaa voidaan hallita a Aivorungon audiometria, tunnetaan myös BERA (aivorungon aiheuttama vaste-audiometria) on tarkistettava. Testattava henkilö altistetaan äänieristeille kuulokkeiden kautta äänieristetyssä huoneessa. Kun kuuloärsykkeet on päästetty, päähän kiinnitettyjä elektrodeja voidaan normaalisti käyttää aivopotentiaalien johtamiseen, jotka sitten näytetään käyrien muodossa.